Uusi odotettu Whistleblowing-laki on vihdoin etenemässä lakiesitysvaiheeseen. Oikeusministeriön viimeisimmän tiedonannon mukaan olisimme saamassa hallitukselta lakiesityksen viikolla 38 (19-23 syyskuuta 2022).
Viimeistään nyt on aihetta murtaa joitain syvälle juurtuneita whistleblowingiin (WB) liittyviä väärinkäsityksiä.
Tässä niistä kolme:
- ”Odotetaan kunnes Whistleblowing-laki astuu voimaan, jotta organisaatiomme ei tee turhia valmisteluja!”
- ”Kun Whistleblowing kanava on perustettu, niin kaikki työaika menee satojen turhien raporttien käsittelyyn!”
- ”Mahdollisuus nimettömään raportointiin houkuttelee kostotarkoituksessa luotujen raporttien laadintaan!”
Myytti 1: Ennen tarkkaa tietoa tulevan lain sisällöstä on turha perustaa Whistleblowing toiminto ja ottaa käyttöön ilmoituskanava
On inhimillistä ja luonnollista, että moni odottaa hyväksyttyä lakisisältöä ennen Whistleblowing- toiminnon ja kanavan perustamista. Ajatellaan, että WB-valmistelut voidaan kohdentaa tehokkaasti juuri lainsäädännössä listattuihin vaatimuksiin. Näin ei kuitenkaan kannata tehdä. Edelläkävijöillä on etulyöntiasema, ja he voivat hyödyntää WB:n tuloksia organisaatiokulttuurin rakentamisessa. Vuosien saatossa olen ollut tekemisissä lukuisten organisaatioiden kanssa, jotka ovat ottaneet Whistleblowingin käyttöön, vaikka laillista velvollisuutta ei siihen vielä ole ollut. Heidän sanomansa kuuluu: ”Saimme taas eettiset aiheet agendalle. WB-koulutus oli hyvä muistutus siitä mitä toimintapa-ohjeessamme lukee ja mitä se käytännössä tarkoittaa”. ”Uskon, että kanavamme vähentää houkutuksia väärinkäytöksille. Samalla siitä tiedottaminen osoittaa, miten tärkeätä oikein tekeminen on meidän organisaatiollemme. Luottamukseni yritystä kohtaan on voimistunut”. ”Hienoa että meille annetaan tämä kanava käyttöön. En ole itse väärinkäytöksiin törmännyt, joskaan en ole kanavaa hyödyntänytkään. Pelkkä mahdollisuus luo kuitenkin jo turvallisuuden tunteen.”
Myytti 2: Uuden käyttöönotetun Whistleblowing-kanavan raportit ylityöllistävät käsittelijämme. Tästä johtuen emme ehdi enää hoitaa perustehtäviämme.
Moni kansainvälinen selvitysraportti kiistää tämän väittämän. Kynnys raportoida on monelle korkea. Ei ole helppoa, eikä miellyttävää, ilmoittaa omalla työpaikallaan tapahtuneista rikkeistä. Niiden ollessa whistleblowing-tapauksia, ne ovatkin jo vakavia. Vakavat korruptio- tai etiikkariketapaukset ovat verrattain epätavallisia, jolloin myös lähetettyjen raporttien määrä on melko pieni. Muille palautteille löytyykin usein jo olemassa olevat kanavat. Koska suoraan esimiehelle kasvotusten esitetty korjauspyyntö useimmiten toimii, niin käytämmekin tätä tapaa poistaa epäkohtia tai kehittää toimintaa. WB:n tärkeys korostuu niissä tilanteissa, joissa esimerkiksi oma esimies on syyllinen tai tilanteessa, jossa omassa toimintayksikössä on tapahtunut vakava rike. Mikäli ilmoittaja pelkää kertomisesta koituvia sanktioita, niin hänelle pitää antaa turvallinen väylä esittää huolensa mahdollisista rikkeistä. Silloin whistleblowing on toimiva väylä. Tavallinen WB-raporttien määrä on yksi raportti per 400 työntekijää per vuosi.[1]
Myytti 3: Nimetön whistleblowing-kanava houkuttelee työntekijöitä tahallaan ja kostotarkoituksella laatimaan vääriä raportteja.
Tämäkin on myytti eli väittämä, joka ei pidä paikkaansa. Isot pörssiyritykset raportoivat nykyään myös whistleblowing-toiminnoistaan ja vastaanotetuista raporteista.[2] WB kanavaratkaisuja tarjoavat yritykset selvittävät asiakastutkimuksissaan, miten heidän kanaviaan käytetään. Myös oma yhteistyöni WB-kanavaratkaisuja käyttöönottaneiden organisaatioiden kanssa tukee käsitystäni siitä, että suurin osa raporteista laaditaan perustelluista syistä. Mikäli raporttia ei käsitellä WB raporttina, niin syy on useimmiten se, että sisältö ei vakavuudeltaan vastaa WB raportin luonnetta. Uusi laki on myös hyvin selkeä todetessaan, että tahallaan vääristä tiedoista koottu raportti on laiton ja että tällaisen raportin laatija voi myös saada rangaistuksen. Jälkimmäisen säännön tarkoituksena on edelleen vähentää ja estää vahingoittamistarkoituksessa laadittujen raporttien määrää.
[1] ”Communication and anonymity – key concepts for a trusted whistleblowing system. WhistleB 2020”.
[2] ”Kone sustainability report 2020”