Suurehko joukko yritysetiikan tutkijoita ja soveltajia kohtasi marraskuisessa ”Eettinen johtaminen käytäntöön” seminaarissa Helsingissä. European Business Ethics Network (EBEN) Suomen yhdessä Aalto-yliopiston kanssa järjestämässä tapaamisessa pohdittiin yritysetiikkaa sekä yksilön käyttäytymisen että yrityksen johtamisen näkökulmista.
Esitettiin kaksi toisistaan poikkeavaa näkökantaa yritysetiikan aikaansaamiseksi. Yksilölähtöinen eettisyyden rakentaminen korosti yksilön oman käyttäytymisen tärkeyttä. Organisaatiotason eettisyys (tai vastuullisuus) korosti kollektiivisen strategian jalkauttamista.
Itse hakisin tasapainoisempaa reittiä yritysetiikan rakentamiseksi. Lähtökohtana on sekä yksilön että yhteisön yhteisymmärrys toimintakulttuurista ja toimenpiteistä, jotka muodostavat hyvän ja toimivan (hyveellisen) yrityksen. Seminaarissa tätä kolmatta vaihtoehtoa edusti Finlandiatalon toimitusjohtaja Johanna Tolonen. Hän puhui työyhteisön sitouttamisesta hyve-prosessin kautta.
Yksilölähteisen (”bottom-up”) yritysetiikan näkökulmaa edusti Aalto-yliopiston tutkijatohtori Henrika Franck. Hän kyseenalaisti perinteisen ajattelumallin, jonka mukaisesti yksilö kaikissa olosuhteissa pyrkii maksimoimaan omaa etuaan muiden kustannuksella. Oma etu saavutetaan parhaiten tuottamalla muille hyvää, Franck totesi. Ihmisen pitää hyväksyä tapa, jolla hän toimii muita kohtaan, ”teemme itsellemme hyvää olemalla muille hyviä”. Yrityksen asiakkaalle tuottaman lisäarvon voisi määritellä oman edun tavoittelemisena toisen hyvän kautta. Onnistuminen edellyttää organisaatiolta sekä toiminnan läpinäkyvyyttä että laadukasta kommunikaatiota. Etiikkaa ei voida ulkoistaa ohjelmien jalkauttamisella. Etiikka perustuu yksilöiden sisäistämään käyttäytymiseen. Tästä syntyy yhteisön tapa toimia.
Organisaatiotason (”top-down”) eettisyydestä puhuttiin ”yritysvastuu” käsitettä hyödyntäen. Yritysvastuun kehittämisestä ja johtamisesta Lassila & Tikanojassa (L&T) kertoi yhteiskuntajohtaja Jorma Mikkonen. Yritysvastuu on oleellinen osa L&T:n liiketoimintaa ja yrityskulttuuria. Sitä on määrätietoisesti rakennettu kolmen stepin kautta. Strategian ja ilmeen uudistamisella haluttiin määritellä strateginen suunta, tunnistaa sidosryhmäodotukset ja laatia vastuullisuusohjelma. Riskien hallintaan ja odotuksiin vastaamiseen lähdettiin mm. toimenpiteitä määrittelemällä, mittareita asettamalla ja raportointia kehittämällä. Kolmannessa vaiheessa pyritään luomaan kilpailuetua yritysvastuusta. Tähän liittyvät mm. asiakkaiden vastuullisten liiketoimintaratkaisujen synnyttäminen, toimitusketjujen tehostaminen ja kiertotalouden edistäminen. Vastuullisuustyö toteutetaan L&T:n eri toimialojen palveluiden kautta, sekä linjatyönä että projekteina. Sitä johdetaan yrityksen ohjausryhmän kautta.
Mielestäni kestävän yritysetiikan rakentaminen edellyttää toimeliaisuutta sekä yksilöltä, yhteisöltä että yritykseltä. Yhteen hiileen puhaltaminen perustuu yksilöiden käytännön tekemiseen, josta syntyy työkulttuuri. Yhtenäinen työkulttuuri muodostaa työyhteisön. Vain yhteisö aikaansaa tuloksen, silloin voimme puhua toimivasta yrityksestä. Yksilö ja yritys kohtaavat hyveiden kautta. He löytävät molempia osapuolia tukevia yhteisiä tavoitteita. Tällaiset yhteisesti hyväksyttävät tavat toimia voidaan myös määritellä ns. hyveiksi. Itse olen asiaa hahmottanut oheisella kuvalla. Kuten ehkä oletkin uusista nettisivuistani huomannut, niin toteutan organisaatioille suunnattuja ns. ”Hyve-prosesseja” yhdessä yhteistyökumppanini Antti Kylliäisen/Syfron Oy:n kanssa.
