Yritysten yhteiskuntavastuupolitiikka on siirtymässä marginaalista valtavirtaan. Näin on, ainakin suurimmissa yrityksissä. Mutta onko yritysvastuu osa strategista ajattelua ja liiketoiminnan ydintä? Mikäli haluamme erottautua uskottavalla ja vaikuttavalla yritysvastuulla, niin meidän tulee toimia laatu edellä.
Mielestäni yritysten laadukas vastuullisuuspolitiikka perustuu kolmeen käytäntöön:
- Panostamme vuoropuheluun sidosryhmien kanssa. Otamme toiminnassamme huomioon asiakkaiden, henkilöstön ja omistajien odotukset, tarpeet ja vaatimukset tasapainoisesti.
- Haluamme aidosti tehdä samanaikaisesti sekä vastuullista että kannattavaa liiketoimintaa. Nostamme strategiselle tasolle taloudellisten tavoitteiden rinnalle vastuullisuuden ja kestävyyden tavoitteet. Määrittelemme vastuullisen liiketoiminnan mittarit ja näiden toteuttamiseen tarvittavat resurssit.
- Sitoutudumme aidosti tasapuoliseen ja avoimeen vastuullisuuden raportointiin. Kerromme selkeästi ja julkisesti tavoitteistamme ottaen huomioon sekä onnistumiset että epäonnistumiset. Kuvaamme toimenpiteitä, joilla kuromme umpeen vielä tavoittamattomia saavutuksia.
Mitä nämä kolme käytäntöä tarkoittavat?
Vuoropuhelussa korostuvat sidosryhmien, myös kielteisesti suhtautuvien, tunnistaminen. Sidosryhmät määritellään ja niiden vaatimukset ja odotukset erotellaan. Pyrimme rakentamaan luottamuspääomaa kohtaamalla sidosryhmien edustajia ja luomalla väyliä tapaamisiin ja vuoropuheluun, jotta ymmärtäisimme, mihin heidän näkemyksensä perustuvat.
Sidosryhmäyhteistyössä ei riitä vastaanottajan ja kuuntelijan rooli. Rakentavia muutosehdotuksia hyödynnetään ennakkoluulottomasti. Uudet näkökulmat ja innovaatiot edellyttävät erilaisia ajatuksia, kokemuksia ja toimintatapoja.
Vuoropuhelussa on riskinsä, mutta meidän pitää uskaltaa seisoa niiden asioiden takana, joihin uskomme. Ikäviä ja hankalia asioita tai tahoja ei voida unohtaa tai piilottaa; silloin ei löydetä ratkaisuja vaan ongelmat palaavat takaisin entistä voimakkaampina.
Kannattavan ja vastuullisen liiketoiminnan rakentaminen ei perustu lyhytnäköiseen ajatteluun. Investointien vastuullisuus vaatii pitkän takaisinmaksuajan, koska lyhyellä aikavälillä kassavirta on usein negatiivinen, ja investointien hyöty hankalasti mitattava.
Vastuullisuuden unohtaminen tai sen vähättely on kallista. Houkutus tuoda Suomeen halpaa tavaraa ilman kunnollista toimitusketjun työolosuhteiden analyysia tai auditointia on suuri. Kun jäädään kiinni ”housut kintuissa”, riski on lauennut ongelmaksi. Usein yritykset toimivat reaktiivisesti eivätkä pro-aktiivisesti. Vastuullisuuteen panostetaan vasta, kun liiketoiminta on jo kärsinyt tappion.
Vastuullisen liiketoiminnan rakentamisessa strategiaan nostetaan vastuullisuuden kehittämiseen tähtääviä linjauksia, joiden tukemiseen nimetään riittävästi henkilöitä. Heillä täytyy myös olla selkeät vastuut ja työnkuvaukset. Toiminta tähtää asetettujen vastuullisuusmittareiden saavuttamiseen.
Raportoimme toiminnastamme ja varmistamme väittämiä auditoinneilla. Kerromme, miten hyvin saavutimme tavoitteet ja mittarit, avaamme syitä, joiden vuoksi jäimme puolitiehen ja esittelemme korjaukset, joilla parannamme toimintaamme. Sidosryhmien tiedon tarve ohjaa raportointia ja tiedon keruuta.